Miksi ihmeessä Stockan alealessa annetaan 64% alennus alkuperäisestä hinnasta?
Ensin testikysymys
Paljonko tuotteen alentamaton hinta oli, jos alennusta annettiin 20% ja alennettu hinta oli 160 €?
Oikea vastaus on 200 €, mutta jos vastasit 192 €, et ole mitenkään poikkeuksellinen tapaus. Ja jos oksensit ja lopetit tämän merkinnän lukemisen heti, kun näit presenttilaskun, olet silloinkin aika normaali suomalainen!
Mun kaksossälleilläni on ensi viikolla matikankokeeet. Niinpä tänään pujahdamme prosenttien ihmeelliseen maailmaan. Prosenttilasku on periaatteessa perin helppoa, pitää vain tietää, milloin kerrotaan ja milloin jaetaan. Jostain syystä jakaminen on aina ihmisten mielestä niin paljon vaikeampaa kuin kertominen, että heillä on taipumus kertoa silloinkin, kun jakaminen antaisi oikean tuloksen. Siksens outoa, kun molemmista toimenpiteistä selviää yhtä nappulaa painamalla.
Moni näppäräkin laskija töpeksii prosenttilaskujen kanssa. Edellisessä tehtävässä esimerkiksi monelle syntyy kumma himo ottaa 20% luvusta 160, jolloin alennus näyttäisi (virheellisesti!) olevan 32 €. Jos olet noita tyyppejä, mutta haluaisit oppia idioottivarman ja yksinkertaisen tavan laskea alennusprosentteja oikein, ota apuohjelmista esiin laskin ja varaa vartti elämästäsi asian opetteluun. (Huom! Sama lähestymistapa soveltuu myös paistohävikkilaskuihin ja alvin laskemiseen, kun tunnetaan veron sisältävä hinta).
Aika alkaa nyt!
1% = 1:100 = 0,01
Ensiksi pitää ymmärtää, että esim. prosenttiluku 20% on sama asia kuin 0,2. Silloin prosenttiluku 120% on sama asia kuin desimaaliluku 1,2. Monelle tulee houkutus varmuuden vuoksi käyttää laskinta ja jakaa 20 sadalla, jotta saadaan 0,2. Minusta on parempi oppia näkemään, mikä mitäkin prosenttilukua vastaa. Yleensä helpoin tapa hahmottamisessa on oivaltaa, että kymmenet prosentit ovat heti pilkun oikealla puolella, niistä oikealla ovat ykköset prosentit jne.
Tai sitten voi kysyä asiaa prosenttiluvulta itseltään:
Onks satoja prosentteja? Ei oo. Silloin alkaa 0,
Onks kymmeniä prosentteja? On 2 kpl. Silloin jatkuu 0,2
Pari testiä
Paljonko 2,6% on desimaalimuodossa?
Vastaus: Kymmenet prosentit olisivat heti pilkun oikealla puolella, kun niitä ei ole, pannaan niiden paikalle 0 ja jatketaan, jolloin saadaan 0,026. Tai sitten kysellään:
Onks satoja? Ei. 0,
Onks kymmeniä? Ei. 0,0
Onks ykkösiä? On 2 kpl. 0,02
ja desimaalit pitävät huolen itsestään! 0,026
Paljonko 235% on desimaalimuodossa (kyllä, prosenttiluku voi mainiosti olla yli sadan!)?
Vastaus: Kun kerran kymmenet prosentit ovat heti pilkun oikealla puolella, niin sadat ovat sitten tietenkin vasemmalla, eli saadaan 2,35. Tai sitten kysellään:
Onks satoja? On 2 kpl. 2,
Onks kymmeniä? On 3 kpl. 2,3
Onks ykkösiä? On 5 kpl. 2,35
Hintojen, määrien yms. muutokset
Esimerkki 1
Hintaa nostetaan 15%. Paljonko on korotettu hinta, kun alkuperäinen hinta on 200 €?
Vaihe 1
Lue tehtävä tarkasti. Jos siinä puhutaan korotuksesta, kasvamisesta, paisumisesta, lisääntymisestä yms., poimi prosenttiluku ja piirrä viereen nuoli ylöspäin.
Muodosta muutosta vastaava kerroin seuraavasti: 100% + muutos ylöspäin,
eli tässä esimerkissä 115%, joka on desimaalimuodossa 1,15
Vaihe 2
Tarkasta, onko tehtävässä annettu alkuperäinen arvo vai muuttunut arvo. Jos tunnetaan alkuperäinen arvo saadaan muuttunut kertomalla alkuperäinen muutoskertoimella. Jos tunnetaan muuttunut arvo, saadaan alkuperäinen jakamalla muuttunut muutoskertoimella.
Tässä esimerkissä tunnetaan alkuperäinen arvo, joten lasketaan 200 € kertaa 1,15 ja vastaus on 230 €
(Tämän tyyppiset tehtävät ratkeavat toki myös niin, että lasketaan 15% korotus ja plussataan alkuperäiseen hintaan. Tuosta ajatusmallista vain usein seuraa, että testikysymyksen kaltaisissa tehtävissä tulee käyttäneeksi virheellistä lähestymistapaa!)
Esimerkki 2
Paljonko tuotteen alentamaton hinta oli, jos alennusta annettiin 20% ja alennettu hinta oli 160 €?
Vaihe 1
Lue tehtävä tarkasti. Jos siinä puhutaan alennuksesta, laskusta, kutistumisesta, vähenemisestä yms., poimi prosenttiluku ja piirrä viereen nuoli alaspäin.
Muodosta muutosta vastaava kerroin seuraavasti: 100% - muutos alaspäin,
eli tässä esimerkissä 80%, joka on desimaalimuodossa 0,8
(80% prosenttia jää jäljelle, kun alkuperäisestä sadasta tullaan alas 20%)
Vaihe 2
Tarkasta, onko tehtävässä annettu alkuperäinen arvo vai muuttunut arvo. Jos tunnetaan alkuperäinen arvo saadaan muuttunut kertomalla alkuperäinen muutoskertoimella. Jos tunnetaan muuttunut arvo, saadaan alkuperäinen jakamalla muuttunut muutoskertoimella.
Tässä esimerkissä tunnetaan muuttunut arvo, joten lasketaan 160 € jaettuna 0,8 ja saadaan vastaukseksi 200 €.
Esimerkki 3
Sohvan hintaa nostettiin ensin 15% ja laskettiin sitten sunnuntainäyttelyn kunniaksi 10%. Mihin hintaan sohvaa kaupiteltiin sunnuntainäyttelyssä, kun sen hinta ennen kaikkia muutoksia oli 300 €?
Vaihe 1
Muodosta edellä esitetyllä tavalla kutakin yksittäistä muutosta vastaavat kertoimet.
Kerroin 1 on tässä 100% + 15% = 115%, eli desimaalimuodossa 1,15
Kerroin 2 on tässä 100% - 10% = 90%, eli desimaalimuodossa 0,9
Vaihe 2
Tarkasta, onko tehtävässä annettu alkuperäinen arvo vai muuttunut arvo. Jos tunnetaan alkuperäinen arvo saadaan muuttunut kertomalla alkuperäinen kaikilla yksittäisillä muutoskertoimilla. Jos tunnetaan muuttunut arvo, saadaan alkuperäinen jakamalla muuttunut kaikilla yksittäisillä muutoskertoimilla.
Tässä esimerkissä tunnetaan alkuperäinen arvo, joten lasketaan 300 € kertaa 1,15 kertaa 0,9 ja saadaan vastaukseksi 310,50 €.
Esimerkki 4
Vuokra nousi tammikuun alussa 5% ja seuraavassa tammikuussa 3%. Mikä se oli ollut ennen korotuksia, kun se oli niiden jälkeen 681,35 €?
Vaihe 1
Muodosta edellä esitetyllä tavalla kutakin yksittäistä muutosta vastaavat kertoimet.
Kerroin 1 on tässä 100% + 5% = 105%, eli desimaalimuodossa 1,05
Kerroin 2 on tässä 100% + 3% = 103%, eli desimaalimuodossa 1,03
(Huom! Kokemukseni on osoittanut, että juuri tässä vaiheessa ihmisille tulee houkutus laskea kertoimet pieleen. Pysykää tiukkana! Jos tehtävässä sanotaan, että nousee, niin kerroin on yli 1!)
Vaihe 2
Tarkasta, onko tehtävässä annettu alkuperäinen arvo vai muuttunut arvo. Jos tunnetaan alkuperäinen arvo saadaan muuttunut kertomalla alkuperäinen kaikilla yksittäisillä muutoskertoimilla. Jos tunnetaan muuttunut arvo, saadaan alkuperäinen jakamalla muuttunut kaikilla yksittäisillä muutoskertoimilla.
Tässä esimerkissä tunnetaan muuttunut arvo, joten lasketaan 681,35 € jaettuna 1,05 jaettuna 1,03 ja saadaan vastaukseksi 630 €.
Ja vihdoin olemme valmiita pohtimaan Stockmannin alennuskäytäntöä!
Esimerkki 5
Ensin hintoja lasketaan 40%. Alen loppurysäyksessä jo alennetuista hinnoista annetaan vielä 40% alennus. Kuinka suuri on kokonaisalennusprosentti?
Vaihe 1
Määritetään kutakin yksittäistä muutosta vastaavat kertoimet.
Kerroin 1 on tässä 100% - 40% = 60%, desimaalimuodossa 0,6
Kerroin 2 on tässä 100% - 40% = 60%, desimaalimuodossa 0,6
Vaihe 2
Yhdistetty kerroin saadaan kertomalla yksittäiset kertoimet keskenään.
Tässä 0,6 kertaa 0,6, joka on 0,36 ja prosenttimuodossa 36%
Alkuperäisestä arvosta on siis jäljellä 36%, joten alennus on ollut yhteensä 64%.
Loppupohdintaa
Myönnetään, tämä merkintä ei houkuta lukemaan, jos on piipahtanut tälle sivulle mielessään kepeä tilannekatsaus blogaajien personaallisuuksiin. Mutta jos joskus myöhemmin tulee tarvetta laskea prosenttilaskuja, niin palaa ihmeessä!
Ongelmana tässä on, että temppu on itseasiassa toimintona ihan helppo, mutta sen selittämisen tarvitaan sikapaljon sanoja, jotka onnistuvat hämäämään! Sama muuten tietokoneen käytön opettelussa: jos kirjan tai manuaalin avulla yrittää opetella, sekaantuu sanoihin jo paljon ennen kuin on oppinut taidon!
Lopuksi testikysymys numero 2
a) Jaksoitko lukea merkinnän lopuun?
b) Kokeilitko laskemista?
c) Tuntuiko, että sait jotenkuten ideasta kiinni?
Tämä oli nyt kovasti eroottinen veto! Matematiikka yleensäkin on hyvin puoleensavetävää ja mukaansa tempaavaa.
Testikysymyksen numero 2 jokaiseen kohtaan vastaukseksi kyllä.
Comment -C- — 2.10.2005 @ 9:54
a) kyllä
b) kyllä
c) kyllä
Comment OK — 2.10.2005 @ 9:58
no niin. Tuotteen hinta on alun perin 3 €. Hintaa nostetaan maanantaina kolme prosenttiyksikkö. Tiistaina kauppias päättää laskea tuotteen hintaa korotetusta 29%, mutta tulee pian toisiin ajatuksiin ja laskeekin hintaa vain 20%. Keskiviikkona tuote on tehnyt niin hyvin kauppansa, että kauppias päättää korottaa vähän hintaa ja lisää alennettuun hintaan 10%, jolloin tuotteen kysyntä on torstaina hieman maltillisempaa kuin tiistaina. Perjantaina kauppias päättää asettaa tuotteelle shokkihinnan, koska tuote ei säily yli viikonvaihteen varastossa ja laskee hintaa keskiviikosta ensin 36% ja myöhemmin vielä 28 prosenttia. Perjantaina, liikkeen sulkemisaikaan on jäljellä vielä yksi kappale, jonka toimittaja töistä palatessaan ostaa. Paljon toimittaja maksaa nyt tuotteesta, jonka hinta oli maanantaina 3€?
Comment Johan — 2.10.2005 @ 10:02
Tämä oli nyt kovasti eroottinen veto!
Ja tämä kovasti odottamaton kommentti!
Olen muuten ihan hämmentynyt noista kyllä-vastauksista! Taidatte olla sitä väkeä, jolla ei muutenkaan ole tapa tulla pahoinvoivaksi, kun näkee %-merkin!
Comment Sun äitis — 2.10.2005 @ 10:03
aah, prosenttilaskuilla on niin kiva kiusata ihmisiä. Miten kauppojen alennusmyynti toimii? Ensin tuotteen hintaan laitetaan katteeksi 400% ja tuotteen hintaa lasketaan siten 80%. Kuinka tappiolla kauppias myy tavaraa?
Comment oopa — 2.10.2005 @ 10:18
Ja sitten minua syytetään “pitkistä postauksista”. Onneksi matematiikan drop out -taustani on aina vapauttanut minut ongelmista päässälaskettujen yhteen-, vähennys-, kerto-, jako- ja prosenttilaskun suhteen.
Mutta geometria on hankalaa. Minulla menee vuosi opetella mikä on lieriö ja kuusisuunnikas ja miten niiden tilavuudet lasketaan, jos ovat ehdot x, y, z ja rouva Pettersson.
Comment Sedis — 2.10.2005 @ 10:53
a) yesh
b) yesh
c) yesh
Ja tämä merkintä otettiin talteen, jotta koska kun oma jälkikasvu pääsee koulutuksessaan %-laskuihin, niin on jo Sun Äitis kattava selostus valmiina odottamassa
Comment Tuleva kätilö — 2.10.2005 @ 11:08
Ei kannata nuolaista enneku tipahtaa. Mikä se a-kyssäri oli? joka tapauksessa “en”. Nukahdin jo ensimmäisellä rivillä. Tsori, tahaton puolustusreaktio luentoja ja numeroita kohtaan.
Comment siguraattori — 2.10.2005 @ 11:27
Ai niin, ja Stockalla kannattaa katella niistä taulukoista vaan niin pääsee helpommalla.
Comment siguraattori — 2.10.2005 @ 11:28
Ei se mitään, Sigu!
Just tuota nukkumisreaktiota osasinkin odottaa. En minäkään jaksa lukea kaikkia Sediksen pitkiä historiaplajäyksiä, vaikka tiedän, että tässä nyt olisi mainio tilaisuus sivistyä!
Tämä nyt oli sellainen kokeilu, et hei, kerronpa siitä, mitä työkseni teen. Jos jollakulla sattuu olemaan alennuslaskut ajankohtaisia, niin voi silmätä tätäkin lähestymistapaa aiheeseen.
Johanin mielenkiintoiseen tehtävään palaan tuonnempana.
Seuraavaksi jotain muuta!
Comment Sun äitis — 2.10.2005 @ 11:34
Aijuu, oikeesti luokassa meillä ei pelkästään puhuttaisi noita kaikkia hirvityssanoja. Meillä olisi sininen lappu prosenttiluvulle, punainen perusarvolle ja vihreä prosenttiarvolle. Niitä lappuja sitten käänneltäisiin oikeaan asentoon, että tiedetäisiin, mitä seuraavaksi pitää tehdä. Ja noissa muutoslaskuissa meillä on tapana ensin kirjoittaa kertoimet, sitten pysähdytään lukemaan tehtävä vielä kerran ja taputetaan sillä puolella =-merkkiä, jossa on tunnetettu arvo (esim. jos muuttunut arvo tunnetaan taputellaan oikealla puolella). Mutta tämä nyt on niin vaikea selitettäväksi, kun sanat ovat niin kömpelöitä tekemisen kuvaamiseen!
Comment Sun äitis — 2.10.2005 @ 12:02
A) joo, kun huomasin tämänkin
B)+ C) ei, kun tiedän osaavani nämä muutoinkin
Comment Anonymous — 2.10.2005 @ 12:24
Hyppäsin loppupäätelmään. Kuvittelen osaavani jo muutenkin.
oopa, eihän se vielä tappiolle mene. 80% 500:sta eikös päästä lähtöhintaan?
Comment itte — 2.10.2005 @ 15:16
Ensin tuotteen hintaan laitetaan katteeksi 400% ja tuotteen hintaa lasketaan siten 80%
oopa
80% 500:sta eikös päästä lähtöhintaan?
ille
Tuossa vissiin ajatuskulku menee niin, että ensin on ostohinta (OH) johon päälle “katteeksi” otetaan 400%, eli myyntihinta (MH) on silloin 5 kertaa OH = 5OH. Kun tästä annetaan 80% alennusta, jää 20%, eli
0,2 kertaa 5OH = OH, eli kuten ille sanoo, päästään lähtöhintaan.
MUTTA
Katetta ei lasketa ostohinnasta käsin!
Myyntikate on MH - OH ja prosentteina (MH - OH)/MH
Koska myyntikatteen perusarvo on myyntihinta, ei myyntikate voi olla yli 100% (kuin siinä tapauksessa, ettei tuotteista tarvitse maksaa ostohintaa, vaan päinvastoin niiden myyntiin ottamisesta maksetaan palkkiota!).
Vaikka yleiskielessä puhutaan, että “katteeksi laitetaan jotain” ja tarkoitetaan ostohinnan päälle tulevaa hinnoitteluosuutta, niin silloin ei todellisuudessa ole kysymys katteesta.
Ihan totta, prosenttilaskussa ei ole kysymys muusta kuin siitä, että tunnistaa perusarvon eli sen luvun, josta prosentti otetaan! Sanat vain hämäävät matkalla!
Comment Sun äitis — 2.10.2005 @ 16:10
Kuulun samaan porukkaan kuin Siguraattori eli jokaiseen kohtaan vastauksena ei.
Okei, aion kyllä seuraavan kerran prosenttilaskussa kokeilla, miltä tuntuisi jos ei aloita siitä että jakaa sadalla ensin. Mutta siihen ensi kertaan voi mennä hetki, Stockalla kun on alennusprossat laskettu valmiiksi ja merkitty pahviläpysköihin. Sekä harrastan itsehuijausta. Eli pyöristän ylöspäin ja liioittelen aina alennusta mielessäni niin sitten on helpompaa siirtyä kassalle niiden kuuden “halvan” alennetun merkkivaatteen kanssa ja kohdata karu totuus vasta maksutilanteessa kun ostopäätös jo tehtynä.
Comment -P- — 2.10.2005 @ 19:14
Jah tämän melkeen lukea loppuun. Täytyypi lukee ajatuksella joskus kun jaksaa, kun tuo prosenttilasku on vähä hakusessa.
Comment squar — 2.10.2005 @ 19:20
“Lopuksi testikysymys numero 2
a) Jaksoitko lukea merkinnän lopuun?”
En. Alun luin mutta siinä vaiheessa kun aloit pohtimaan kuinka 1% on sama kuin 0,01 niin lopetin.
Oliko tämä uusikin juttu sinulle? Joku ENFP piirre ettei matikka ole hyvin hallussa?
“b) Kokeilitko laskemista?”
En tosiaankaan. On itsestäänselvyys että prosentti otetaan alkuperäisestä luvusta eikä lopputuloksesta. Tajusin prosentit jo 8-vuotiaana kun aikuiset selvisi että pappani mahdollisuudet parantua ovat “fifty-fifty” ja kysyin mitä se tarkoittaa.
“c) Tuntuiko, että sait jotenkuten ideasta kiinni?”
En. Olen pallohukassa miksi aikuinen ihminen suoltaa sivutolkulla nettiin tekstiä ala-asteen neljännenluokan (?) matematiikasta!
Comment Tristan3303 — 2.10.2005 @ 20:47
-p- meidän ei kannata mennä naimisiin. Me kuollaan nälkään jokaisen rätti-alennusmyynnin aikaan.
Comment siguraattori — 2.10.2005 @ 21:21
Tristan
a) Tämä ei ollut uusikin juttu minulle. Olen 20-vuotta opettanut matematiikkaa.
b) Pidä itseäsi poikkeusyksilönä, vain harvat hahmottavat prosentit jo 8-vuotiaina. Ja tolkuttoman monille on hamaan loppuun asti ihan sattuman varassa, mistä luvusta sen prosentin nappaavat.
c) Ajatuksen kirjoitukseeni sain yläasteen yhdeksännen luokan matematiikasta, mutta samaa asiaa olen opettanut myös kauppaoppilaitoksessa ja ammatikorkeakoulussa. Joka paikassa olen pyrkinyt sovittamaan sanomisen tavan vastaanottajan mukaan, eli esim. amkissa sanakäänteet olivat erilaiset, mutta sisältö sama.
En suoltanut tekstiä vain nettiin julkaistavaksi. Kirjoitin sen esimerkiksi ja rungoksi, jonka avulla etenen poikieni kanssa matikkaa kerratessani (todellinen tuotos oli huimaavasti pitempi!). Ja kun se kumminkin oli kirjoitettuna, niin ajattelin kokeeksi postata tällaisen asiapitoisemman merkinnän kaiken muun hömppäkirjoitteluni väliin.
Minulla on sellainen romanttinen kuva internetistä, että joku saattaisi etsiä apua ongelmatilanteessaan ja sattumalta löytää tämänkin kirjoituksen. Ja saada tästä jopa jotain apua. Vaikka aika epätodennäköistä se tietysti on. Tänne tullaan lähinnä haulla ainoana naisena miesten kanssa saunassa. (eikä täällä edes ole ennen mainittu sanaa saunassa)
Comment Sun äitis — 3.10.2005 @ 4:30
Niinpäs, tietenkin. Olisi pitänyt ehtiä ajatella, ennen kuin vastaa. Mutta nythän taas tiedetään. Hyvä niin
Comment itte — 3.10.2005 @ 10:18
Äitiin voi aina luottaa. Kiitos!
Comment Erkki — 3.10.2005 @ 11:37
Olisi pitänyt ehtiä ajatella, ennen kuin vastaa
Ille, ethän sinä huonosti vastannut! Siinä oli ihan fiksu logiikka takana. Mut niinku mun miehelläni (DI hänkin) on tapana sanoa: prosenttilasku ei ole mitään matematiikkaa, se on sanoilla kikkailua!
Erkki, missäs sinut voisi tavata, niin tulisin vastavierailulle?
Comment Sun äitis — 3.10.2005 @ 14:23
Sun Äitis, juu en jaksanut lukea edes alkuun tuota matikkaa, oli vain pakko lukea kommentit kun niitä on näin runsaasti.
Tristan, onko tämän kirjoituksen motivaatio kirjoittajalleen yhtään sen kyseenalaisempi kuin esimerkiksi sinulle lääkäriajan siirtymisestä kirjoittaminen? Hassua että ihmetellään yleensä mitään mitä tai miksi toiset blogeihinsa kirjoitellaan. Sori hieman OT-kommentointi.
Comment Kuraattori — 3.10.2005 @ 17:35
Ehkä se on INTP-piirre että ärsyttää ihan vitusti jos joku kirjoittaa itsestäänselvyyksiä. Tulee tunne että lukijan (minun) älykkyyttäni aliarvioidaan ja joudun näin epäsuoran ja ovelan loukkauksen kohteeksi johon on vaikea vastata muutoin kuin avoimella aggressiolla ja pahastumisensa suoralla ilmaisulla.
Me blogilaiset olemme kuitenkin kirjoittajan kohdeyleisöä ja ylläoleva viesti oksentamisvihjailuineen kertoo suoraan kursailematta millainen kuva kirjoittajalla on lukijoidensa tasosta!
Comment Tristan3303 — 3.10.2005 @ 21:37
Wow! Kiitos! Tämä meinaan osui just asian ytimeen kun huomenna matikankoe juniorilla ja näitä asioita käsitellään! Tästäpä tulikin meikäläiselle oivallinen apuväline ( itse poltin matikankirjani roviolla aikoinaan sen kunniaksi, että se vihdoin loppui eikä tarvinnnut siis ylppäreissä sitä kirjoittaa..) miten niin matikanvihaaja.. tosin yritän jälkikasvulleni paasata matematiikan tarpeellisuudesta..
Comment Eeva — 4.10.2005 @ 5:34
Kas Tristan, kun se mikä on itsestäänselvyys sinulle ei ole sitä kaikille. Olen todella pahoillani, jos koit puheet oksentamisesta loukkaavina. Minä tunnen ihmisiä, joille matematiikka aiheuttaa aidosti kuvotusreaktion, ei pelkästään kuvainnollisesti. Jos ihminen on läpi kouluelämänsä joutunut kokemaan itsensä tyhmäksi ja huonoksi, kun ei hahmota matematiikkaa, voi seurauksena olla, että pelkkä matematiikan mainitseminen saa aikaan fyysisen paniikkireaktion. Tämän sanon tosiasiana, siihen ei sisälly mitään arvolatausta, että sellainen ihminen olisi jotenkin muita huonompi.
Olen viime vuodet tehnyt työtä erityisen tuen tarpeessa olevien kanssa. Monilla syynä erityisopetukseen hakeutumisessa ovat lukemisen ja kirjoittamisen häiriöt ja yleiset oppimisvaikeudet. Toiset taas ovat akateemisilta kyvyiltään välkkyjä, mutta muista syistä tuen tarpeessa.
Monille luki-ihmisille tuottaa vaikeutta hahmottaa sanallisista esimerkeistä, mitä oikeastaan pitäisi laskea. Heille on hyödyksi, kun tehtävään annetaan lukuohjeet vaihe vaiheelta. Lukuisten toistojen kautta he sitten vähitellen pystyvät irtautumaan ohjeista, kun saavat menetelmän systeemiinsä sisälle.
On totta, että blogini lukijat ovat toisenlainen kohderyhmä. En ajatellutkaan, että kirjoitukseni kovin monille on ajankohtainen. Mutta oletin, etten ole ainoa äiti, joka joutuu apuopettamaan lapsiaan näinä jättiläismäisten luokkakokojen aikoina. Ja ajattelin, että samalla vaivalla voin heittää verkkoon materiaalia. Tiedän nimittäin, miten vaikeaa varsinkin itse matematiikkaa hyvin osaavan on selittää asiaa riittävän yksinkertaisesti sellaiselle, joka vasta aloittelee.
En suhtaudu halveksuvasti sen paremmin oppilaisiini kuin lukijoihinikaan. Enkä uudelleen lukemallakaan ymmärrä, miten tekstini niin voisi tulkita.
Comment Sun äitis — 4.10.2005 @ 19:35
Tulenpa myohaan tahan soppaan mutta pitaa silti kommentoida:
1) Varsinkin taman kirjoituksen jalkeen on turha tulla vaittamaan, etta matematiikan korkeakoulututkinto kelpuuttaa matematiikan opettajaksi: itse olisin (ja olen) selittanyt tamankin asian paljon vaikeammin.
2) Itsekin tiedan ihmisia jotka ihan oikeasti tuntevat fyysista pahoinvointia kun ovat pakoitettuja matematiikkaa opiskelemaan.
3) Mielikommenttini on lainata maailmallakin erittain kuuluisaa prof. Salomaata jonka mukaan kuka tahansa oppii matematiikka jos opettaja osaa hommansa.
Comment /mek — 11.10.2005 @ 8:09
Löysin tämän postauksen todella jälkijunassa. Otan sen talteen ja luen myöhemmin huolellisemmin.
Muistan sen hetken kun jouduin prosettilaskut opettelemaan peruskoulun jälkeisessä elämässä, sillon olisin ollut kiitollinen tämän postauksen olemassa olosta.
Comment Minya — 17.10.2005 @ 20:45
Kiva kuulla, tämä kun oli sellainen kahtalaisia tunteita herättänyt postaus!
Nykyään sivulleni on muuten tultu enemmän hakusanalla prosenttilasku kuin ainoana naisena miesten kanssa saunassa, joten vissiin siitä on jollekulle hyötyä ollut!
Comment Sun äitis — 18.10.2005 @ 9:26
Kiitos paljon! Maanantaina edessä prosenttilaskutentti ja esimerkit auttoivat huimasti eteenpäin! Ja vastauksena pikkutestin joka kohtaan kyllä!
Comment Minnie — 7.01.2006 @ 23:17
Minna,
kiva kuulla, että sait postauksestani apua prosenttilaskuihin! Minulla on ollut ryhtymäänrupeemisen meinausvaiheessa, että päivitän prosenttiprujuni ja julkaisen ne täällä blogissani. Kommenttisi kannusti siirtymään toteutukseen!
Comment Sun äitis — 8.01.2006 @ 13:06
tl;dr
Comment Anonymoose #1337 — 5.10.2009 @ 22:52
Kiits, Anonymoose #1337!
1337:n jo tiesinkin, mutta kommenttisi innoittamana kävin opiskelemassa myös tl;dr:n merkityksen.
Now I knowz!
Comment Sun äitis — 6.10.2009 @ 8:42