En meinannut saada silmiäni auki järkytykseltä, kun tänä aamuna heräsin Tornion rautatieaseman penkiltä.

Jaavalla järisee, Ruotsissa järisee, Italiassa järisee, Komoreilla purkautuu tulivuori, finanssioikeuden proffa murhataan, Porvoon tuomiokirkko palaa…

Jo viime viikolla käväisi mielessä, että onkohan tässä minun hommassani mitään järkeä: Kaksi Hessu Hopon pituista ja yhtä paksua teinityttöä on toistensa kimpussa vuoroin kiroillen vuoroin kikattaen heidän äitinsä tuomaroidessa kimeällä äänellä vieressä, lähinnä “Irti, irti! IRTIIII!” - varmasti hätkähdyttävä audiovisuaalinen kokemus kenelle tahansa.

Jumalauta millaista porukkaa. Jokin on nyt liikaa.

***

Ja tämähän siis on kautta yhteisömme kulovalkeana leviävä meemi, johon sain haasteen niin Turistilta kuin Minimaaliltakin.

Ohje menee jotenkin noin:

    Kokoa pieni tarina vähintään kolmesta seuraamastasi blogista, ottamalla virke kustakin vähintään ja yksi haastajan blogista ja haasta jokainen lainaamasi blogaaja, paitsi haastajasi.

Kyseiset jatkakoot ja muut myös, jos kiinnostaa. (On muuten ollut aika hauskaa yrittää bongailla näistä kaikkialla sikiävistä minutarinoista tuttuja virkkeitä tai edes tutun kirjoittajan tyyliä!)

***

(Otsikko tietysti liittyy siihen kaipuuseen, jota tunnen Kuulista kohtaan!)