Olen niitä, joiden mielestä olisi hyvä, että vanhemmilla olisi mahdollisuus tutustua omiin lapsiinsa. Siksi en näe välttämättä pelkästään pahana sitä, että perheitä ohjataan viettämään muutama tunti enemmän päivässä omien lasten kanssa silloin, kun toinen vanhempi tai molemmat ovat kotona (eli siis panemaan lapset puolipäiväryhmään kokopäivähoidon sijasta).
Mutta sitten tulevat ne mutat.
Uskon, että esimerkiksi monet työttömät vanhemmat olisivivat tyytyväisiä ratkaisuun, jossa lapsi työttömyysaikana olisi vain puolipäivähoidossa, kunhan siirtyminen kokopäivähoitoon sujuisi ripeästi ja jouhevasti heti, kun isälle tai äidille löytyy töitä. Kun tähän ei voi luottaa, on monen pakko pitää lasta kokopäiväpaikalla varmuuden vuoksi.
Lisäksi on yksi perhetyyppi, jonka kohdalla olisin ehdottomasti valmis säilyttämään ilmaisen kokopäivähoidon: opiskelijaperheet. Opintotuen lapsikorotukset lienevät muisto vain (nyt en ehdi tarkastaa, kertokaa tietävämmät). Juhlapuheissa höpötetään, että naisten pitäisi uskaltaa tehdä lapset nuorena, vaikka kesken opiskelujen, muttei tarjota mitään helpotusta arjesta selviämiseen niille rohkelikoille, jotka näin toimivat. Sitäpaitsi opiskelu ei ole kotona olemista. Kotonakin pitää pystyä tekemään harjoitustöitä, esseitä ja whatnottia. Eikä mikään tämän valtakunnan ammatillinen oppilaitos, ammattikorkeakoulu tai korkeakoulu laadi lukujärjestyksiään niin, että luennot ja laboraatiot osuisivat tarhan puolipäivätuntien aikaan.
Siksi opiskelevilla, pienituloisilla vanhemmilla pitäisi mielestäni jatkossakin olla oikeus ilmaiseen tarhapaikkaan lapselleen.
On
No helvetti, olen tuolla Ikkunaiineksellä käynyt tästä aiheesta kirjoittamassa jo pitkät pätkät, mutta en vain osaa tiivistää. Tässä oli minusta hienosti kiteytetty se, että kaikki eivät voi mennä saman muotin mukaan ja kuinka vaikeaa on hakea töitä/tehdä pätkätöitä/opiskella ja hoitaa lapsia samaan aikaan ilman ulkopuolista apua. Tästä keskustelusta on tullut joku ihme arvojuttu, että hyvät vanhemmat ne hoitavat lapsensa kokonaan itse, mutta tietysti käyvät töissä ja opiskelevat opintonsa loppuun ja työttömät vain haluavat potkia lapset pois jaloista, kun pitää kaikki päivät istua kaljalla.
Eikä minusta voi puhua mistään uudistuksista, jos lapsilisä nousee hikiset 10e/kk ja nollaluokkaa ollaan poistamassa päivähoidon maksuista. Siitä tulee iso askel taaksepäin jos niin tehdään.
-minh-
Comment minh — 28.05.2007 @ 22:29
Amen. Minun lapseni olivat puolipäivähoidossa, kun olin työttömänä ja kokopäiväisessä aina, kun sain pätkänkin töitä. Maalla vaihtaminen puolipäiväisestä kokopäiväiseen hoitoon sujui ongelmitta, mutta ilmeisesti varsinkin isoissa kaupungeissa tässä on hankaluuksia. Hoitopaikan säilymisen lisäksi tärkeää on lasten arkirutiinien pysyminen edes suunnilleen samoina, vaikka vanhempien työssäolotilanne muuttuu – ja sehän usein muuttuu nykyään niin tiuhaan, että heikompia hirvittää. Pienelle lapselle on kurjista kurjinta, jos joutuu jatkuvasti ja taas sopeutumaan uuteen ryhmään ja uuteen päiväjärjestykseen. Ja opiskeluhan on työtä siinä missä palkkatyökin (kokemus, rintaääni)
Comment Ohari — 28.05.2007 @ 22:35
HS.fi ja aamu-uutiset ovat kertoneet seuraavaa:
—
Katainen: Ilmainen päivähoito säilyy tietyillä ryhmillä
Valtiovarainministeri Jyrki Katainen (kok) on tarkentanut kantaansa päivähoidon nollamaksuluokan poistamisesta. Katainen sanoo Savon Sanomien haastattelussa, että kokopäiväinen päivähoito olisi jatkossakin ilmaista tietyille ryhmille.
Kataisen mukaan sosiaalipoliittinen ministerityöryhmä ryhtyy käsittelemään kaikkien kunnallisten palvelumaksujen korotuksia. Samalla käsitellään sitä, mitä ryhmiä päivähoitomaksu ei koskisi.
“Päivänselvää on, että jos kotona on sosiaalisia ongelmia, nämä tapaukset seulotaan pois. Tai jos vanhemmat opiskelevat tai tekevät työtä kotona”, Katainen sanoo.
Katainen sanoo päivähoitojen nollamaksuluokan säilyvän myös hyvin pienipalkkaisilla yksinhuoltajilla.
Hallitus päätti kehysriihessään viime viikolla, että nollamaksuluokka poistuu kokopäivähoidosta. Päätös sai osakseen opposition vastalauseryöpyn.
—
Hyvä, että asiasta on noussut keskustelua, niin asia on saanut tarkennusta. Olen samaa mieltä, että pienituloisilla opiskelevilla vanhemmilla tulee säilyttää oikeus lasten ilmaiseen päivähoitoon.
Comment auringonkukkametsa — 29.05.2007 @ 8:59
Tämä ei liity tietysti oikeastaan edes kovin hyvin aiheeseen, mutta en ole ennenkään sen antanut haitata.
Espoossahan osa kaupunginvaltuutetuista on ehdottanut (ehkä vaiettu hiljaiseksi?), että tuettaisiin kotiäitejä ja -isiä samalla rahalla, kuin tuetaan päiväkoteja, jos he hoitavat lapsia kotonaan.
Ilmeisesti Espoossakin on äitejä tai isukkeja työttömänä, mutta palatsissa asutaan silti. Siitähän seuraa se tosiseikka, että naapurin lapsetkin mahtuisivat hoitoon, samalla äiti/isä saisi mielekästä tekemistä päiväksi ja kappas vaan, olisi työllistetty. Rahahan ei olisi valtiolta pois, koska sama raha menisi muuten päiväkodeille, jotka ovat ylityöllistettyjä jne.
Minusta idea oli loistava, ehdottomasti kokeilun arvoinen. Eihän sitä tietenkään ole kokeiltu, eikä missään siitä edes puhuttu.
Comment Jasmo — 29.05.2007 @ 9:02
Nyt tuli kyllä sellainen aihe että on pakko kommentoida!
Meinasin vetää leivät väärään kurkkuun kun ensimmäisen kerran kuulin tämän ehdotuksen maksuttoman hoidon lopettamisesta, ehdin jo mielessäni miettiä että mihinhän h**ttiin sitä laittaa tuon lapsen kun itse istuu koulussa (samoin mies), otanko mukaan kouluun ja harjoitteluihin vai mitäh… Jäänkö työttömäksi että voin hoitaa lapsen kotona itse, alan perhepäivähoitajaksi… Olen meinaan juuri näitä “hulluja” jotka haluavat lapset nuorina vaikka kesken opiskeluiden.
Ja herranjumala tällä nykyisellä opintorahalla (se on siis perheellisellä ilman lainaa 220 € miinus 10% veroja / kuukausi) on tuo eläminen muutenkin varsinaista taiteilua saatika jos lisätään vielä paikkoja johon sitä pitäisi venyttää.
Lapsilisän korotus 10 € on ihan ok jos se alin maksu päivähoidossa tulee olemaan sen 10€
silloinhan ollaan nolla tilanteessa (tosin mennään todella idioottimaiseen rahojen siirtelyyn tililtä tililille, mutta toisaalta sehän on tuttua tässä maassa samoin kuin eri lomakkeiden täyttö 
)
Äh… Näistä asioista olisi niin paljon sanottavaa että ei se kaikki tähän mahdu, pitänee pyrkiä siis kansanedustajaksi
Comment Mymmeli — 29.05.2007 @ 9:49
Kah, olis pitäny piipahtaa täällä lukemista ennen oman polkan kirjoittamista. Mut meni jo
Comment kaura — 29.05.2007 @ 10:30
Ihan hyvin sanottu, mutta en pystyisi noin diplomaattisesti asiaa purkamaan (enkä nyt ehdikään polkata). Jaksan kuitenkin uskoa siihen, että vanhemmat itse tietävät mikä on heidän lapsilleen paras hoitomuoto, jos se jostain syystä on kokopäivähoito pk:ssa vaikka itse olisivat kotona, niin maksullista keppiä heiluttamalla tilanne oleellisesti paranee miten? Arghh.
Comment Helen — 29.05.2007 @ 11:04
Jeps, kun hetken maltetaan katsoa asiaa muualtakin kuin aikuisnäkökulmasta, niin on se kyllä niinkin päin, että on myös täysin lapsesta riippuvaista riittääkö puolipäivähoito vai pitääkö olla kokopäivähoito riippumatta siitä mikä se vanhempien status nyt sitten on. Tämä usein unohdetaan esimerkiksi silloin kun leirit “lapsen paikka on kotona” ja “tarha tekee lapselle hyvää” ottavat ryminällä yhteen. Siinä kun usein aikuiset väittelevät ja lapset ovat pelkkiä välineitä.
Omaani en ottaisi tarhasta pois tai edes puolipäivään vaikka mikä olisi. Ympärillä ei ole mitään kavereita eikä suoranaisesti virikkeitäkään, ellei lähde aina jonnekin kauemmas. Ja silloinkaan ei ole varmaa, että löytyy leikkikavereita. Harvalle lapselle tekee hyvää käkkiä päivät pitkät vain aikuisten seurassa. Menneiden pitkien kesälomien perusteella voin sanoa että omalleni ei varsinkaan.
Comment Kriisi — 29.05.2007 @ 19:42
Kaikille kiitos kommenteista!
En itse osaisi olla yhtä ehdoton kuin Kriisi (tai sitten ehkä olisin taipuvainen olemaan ehdoton toiseen suuntaan), mutta kaikkihan riippuu tilanteesta. Minulla on neljä lasta ja heidän pienenä olleessaan samasta talosta ja naapurista viimeistään löytyi liuta ikätovereita. Siinä tilanteessa kotihoito ei merkinnyt eroa lapsilaumasta, niin kuin esim. ainokaisen kohdalla merkitsisi.
Keskeisimpänä erona tarhailuun näen sen, että omin nokin pihalla kotilasten oma päätösvalta kasvaa, kun aikuiset eivät olleet koko ajan puuttumassa kaikkeen ja organisoimassa tekemisiä.
Minusta on myös hyvä, että lapset (jossain määrin) oppivat kunnioittamaan aikuisen tarvetta tehdä kotihommia, lukea lehteä, puhua puhelimessa, siis sitä, ettei aikuinen ole koko ajan olemassa vain lasta varten, vaan hänellä on myös oma elämä ja lapsen on sekin hyväksyttävä (huom! edellisellä en tarkoita puolustaa lapsen laimilyöntiä aikuisen edun vuoksi. Se on aina väärin.)
Kaiken kaikkiaan, en osaa omista lähtökohdistani käsin nähdä kokopäivätarhailua lapsen oikeutena. Harvoinhan koulussakaan vietetään yli 8 tunnin päiviä. Miksi se olisi alle kouluikäisen tarve? Minun (snobistisesta?) näkökulmastani puoli päivää ohjattua puuhailua riittää monelle lapselle.
Minusta kokopäivähoito on olemassa nimenomaan siksi, että tässä yhteiskunnassa aikuisilla voi olla tarve saada lapsi hoitoon koko päiväksi. Minusta tässä tarpeessa ei ole mitään sellaista hävettävää, jonka vuoksi asiaa pitäisi perustella lapsen tarpeella (siis noin yleisesti, yksittäisen lapsen kohdalla perhe tietty tuntee omansa ja tietää parhaiten).
Minusta on niin, että kokopäivähoitoa tarvitaan pääasiassa, jotta vanhemmat voivat tehdä töitä tai opiskella ja silloin, kun vanhemman fyysinen tai psyykkinen terveys vaatii niin vaatii. Ja silloin on oikeus ja kohtuus, että vähävaraiset saavat hoidon ilmaiseksi ilman erityistä anomista.
Olen Kauran linjoilla siinä, että nöyryyttävään anon ilmaista päivähoitoa erityisistä syistä -rumbaaan ei ketään pitäisi pakottaa.
Minusta kokopäiväisesti opiskelevat vanhemmat ovat about pläkkiselvin tapaus tästä: he eivät ansaitse latiakaan lisätuloa sinä aikana, kun vievät lapsen tarhaan, he tekevät työtä, joka vaatii työrauhan ja usein myös ulkopuolisten määräämän aikataulun. Mitä kukaan hyötyy siitä, että noin ilmiselvästi tuen tarpeessa olevia nöyryytetään ylimmäräisillä anomuslanketeilla?
Comment Sun äitis — 29.05.2007 @ 20:39
Sun äitis, mä olen sitten niin samaa mieltä sun kanssa.
Itselläkin kokopäivä- vs. puolipäivähoitokysymys on ajankohtainen, vaikken nollamaksuluokkaan kuulukaan. Oma nyt kokopäivähoidossa oleva poikani aloittaa eskarin syksyllä, jolloin tulen olemaan kotona vauvan kanssa. Meillä on sekä lapsen että äidin etu, että poika käy eskaria puolipäiväisesti, eikä edes ihan joka päivä. Lapsi iloitsee jo nyt siitä että SAA olla kotona, vaikka kavereita ei nurkilla ole päiväsaikaan yhtään. Virikkeitä tälle lapselle on piha, lähimetsä ja kirjasto pullollaan. Ja kotona riittää kotitöitä osallistuttavaksi (pyykit, tiskikoneen tyhjennys, välipalan laitto, vauvan leikittäminen yms.), “töiden” jälkeen onkin kiva vaan huilailla.
Itse odotan innolla ihania pitkiä pohdintoja ja keskusteluja kuusivuotiaani kanssa imetyksen lomassa.
Comment Toivon äiti — 30.05.2007 @ 18:53
SÄ: No mä olen “ehdoton” vain omani kohdalla. Toiset sosiaalistuvat helpommin kuin toiset, ja meillä pikkuvanhuus ja päsmäröinti näyttää kulkevan suvussa suorastaan vahingollisessa mittakaavassa.
Vakavasti ottaen, tarha ja täyspäiväisyys ovat siinä vaiheessa pelastus ja myös joiltain osin hyvän kotikasvatuksen tuki.
Siinä on oltava eri mieltä, ettäkö tarhassa jotenkin lasten päätösvalta keskenään olisi oleellisesti pienempi kuin “pihapiirissä” tai että “joku muu” aina organisoi penskojen tekemiset.
Ainakin ton meidän tyypin tarhassa olen käsittänyt, että aikuiset menevät väliin lähinnä vasta jos nyrkit otetaan käyttöön, ja tuntuvat nuo penskat myös olevan aika kyvykkäitä organisoimaan itse omat leikkinsä, mikä siis heille myös sallitaan. Liekö sitten normaalia parempi tarha, toisaalta sama meininki näytti olevan myös edellisessä tarhassa.
On toki totta että tarhassa on myös paljon sellaista “pakollista” mitä ei ehkä kotona ole, ja jotkin niistä asioista tuntuvat minustakin vähän turhalta puuttumiselta. Toisaalta valtaisa kakaralauma vaatii järjestyksenpidollisia välineitä ihan eri tavalla kuin pari lasta, joten jotkut asiat on joutunut nielemään.
Comment Kriisi — 30.05.2007 @ 22:22
Mukava kun käväisit kylässä blogissani! Minäpä olen käynyt sinun blogissasi eka kerran jo kauan sitten.
Minähän olen se, joka luuli sinua mieheksi… vaikka olet äiti. Omituista…
Comment HeidiR — 31.05.2007 @ 8:30
Tässähän oikeastaan hyvätuloiset tulevat heitteillejätetyksi, kun kukaan ei ole ohjaamassa heidän käyttäytymistään
. Varakas kotirouva (joka siis ei kuulu ryhmään: opiskelija, työtön, sairas) voi edelleen pitää lapsenhoitajaa tai viedä lapsensa tarhaan entiseen tapaan, koska heidän tilanteensahan ei muutu miksikään.
Toivottavasti hallitus ensi tilassa tutustuttaa myös hyvätuloisten lapset vanhempiinsa..
Comment am.i — 1.06.2007 @ 11:22