Olen viikon ajan rämpinyt satunnaisesti Second Lifessa. Osaan jo istua ja kävely onnistuu useimmiten. Mutta ei läheskään aina, vaikka otin käyttöön ulkoisen näppiksen, siirryin kiinteään nettipiuhaan ja sammutin taustalta muut ohjelmat. Silti, siinä missä joku on muutaman tunnin oleskelun jälkeen valmis rakennusurakoitsijaksi, minun hahmoni ei hallitse perusjuttujakaan. Iso nenä pystyssä se kävelee sitkeästi päin maastomuodostelmaa ja häviää hetkeksi näkyvistä pullahtaakseen sitten ulos rinteen toisesta reunasta. Siis käveltyään kirjaimellisesti läpi harmaan kiven! Hempeydellä katselen sinnikästä pikkuminää ajatellen, että olisi se silti parempi, jos osaisi lentää sen nyppylän yli kuten tarkoitus on.

Minun pitäisi parin viikon päästä puhua yhdessä tilaisuudessa kolme varttia. Sen oheistuotteeksi ajattelin työstää kolmet ohjekalvot kotiin viemisiksi (niitä ei ole tarkoitus siinä tilaisuudessa läpilätistä). Eilen sain aikaan peruspuntin del.icio.us-palvelusta.




Ajattelin kokeilla, miten kalvojen taustapuhuminen onnistuisi. Äänitin Keynotella puheet ja exporttasin paketin Flashikai. Toimi ihan ok omalla koneella. Tyhmänä ajattelin, ettei olisi kummoinenkaan juttu uppia tuotos Sometuun (kuten toiveikkaasti vielä diasatsin viimeisellä sivulla lupaan). Ei sinne kelpaa .swf. Eikä minnekään muuallekaan. En lannistunut (olin tuossa vaiheessa ehkä puolivälissä vuortani). Exporttasin esityksen .mov-muotoon. Kotona QuickTime pyöri ihan nätisti, mutta maailmalle upittuna puheet ja kalvot menivät epäsynkkaan ja kuva meni ihan mössähuonolaatuiseksi.

En vaan osa! Kymmenen tuntia ainutkertaista elämääni tuhlasin mokomaan tappeluun sen sijaan, että olisin ymmärtänyt irrottaa ja lähteä lentoon. Tai edes ulos kävelylle.

Kaiken epäonnistumisen ja räpeltämisen vastapainoksi haluan nyt pikaista, huikaisevaa onnistumisen elämystä ja pyydän siihen apuanne. Mihin päin internetskua kuuluu suunnata, jos halua vartin intensiivisen puuhaamisen jälkeen kokea oppineensa jotain, saneensa jotain aikaiseksi yms. muuta EVON egoa rakentavaa . Paras idea palkitaan!

Sitä odotellessa pyrin laskemaan stressitasoani perinteisin menetelmin: ensin kylpyyn, sitten kävelylle.