Ylellisintä nykyisessä työssäni ei ole pitkä kesäloma. Ylellisintä on, että ihan tavallisina työpäivinä voin könytä työpaikalle vasta yhdeksäksi. Ainoastaan reissupäivät Turkuun edellyttävät raikkaita aamuherätyksiä.

Kuunnellessani työläisnuorukaisteni aamukolinoita klo 5.15 olen miettinyt, minkä ihmeen takia rakennuksilla ja tehtailla aloitetaan työt jo seitsemältä. Onko se jokin kummallinen jäänne menneiltä vuosikymmeniltä? Vai tapa osoittaa duunarille paikkansa, vain valkokaulusväki voi nukkua aamulla ekstratunnin!

Nyt se sitten selvisi. Esimerkiksi sähköalalla on työehtosopimuksessa sovittu kilometrirahat kotoa tai toimistolta työmaalle, ja jätkät aloittavat mielellään työt jo seitsemältä, että ehtivät paahtaa paikalle omalla autolla ennen ruuhkia. Häviäjiä ovat ne, jotka liikkuvat julkisilla kulkuneuvoilla, joiden vuorovälit ovat harvat varhaisina aamutunteina, varsinkin näin kesäaikaan. Spögen esimerkiksi piti lähteä kotoa ennen kuutta ehtiäkseen ajoissa työnjakoon (oli sitten perillä jo 6.24, mutkun seuraavalla yhteydellä olisi ehtinyt vasta klo 6.58:ksi eikä olisi ehtinyt vaihtaa työvaatteita ennen seitsemää).

Entäs, jos ennen töiden alkua vielä pitäisi viedä lapset hoitoon? Seitsemältä alkava duuni pakottaa pienten lasten vanhemmat oman auton käyttäjiksi silloinkin, kun asutaan taajamassa ja elämä muuten hoituisi julkisen liikenteen varassa.

Johtopäätös: töiden aikainen aloittaminen edistää yksityisautoilua ja kiihdyttää ilmakehän lämpenemistä!