Sun äitis

***

Äidit lähtevät pois meidän luotamme hiljaa,
varpaillaan,
me nukumme kylläisinä,
rauhallisesti,
emmekä huomaa tätä pelottavaa hetkeä.
He eivät lähde äkkiä,
he menevät hitaasti,
oudosti,
lyhyin askelin pitkin vuosien askelmia.
…

Jevgeni Jevtushenko

***
…
Tällä tavalla maailma loppuu

Tällä tavalla maailma loppuu

Tällä tavalla maailma loppuu

ei pamahda vingahtaa.

T.S. Eliot

***
…
Ei, ei! Ei sitenkään.
Mä nousta mielin
ja verisin rinnoin,
kiittäväisin kielin
ylistystäs laulaa,
elämä, lahjastasi
…

Lauri Pohjanpää

***
Edellisillä tahdon ilmoittaa, että en sitten ihan vielä hävinnyt vingahtaen maailman eetterin tuuliin, vaan palaan, kunhan ehdin. Esimerkiksi viimeistään 15.12. tai kun keittiöremontti on valmis. Tai opiskelijoiden työt luettuna ja palautteet kirjoitettuna. Tai jotain. Pitkään poissaolooni ei siis liity mitään dramatiikkaa, ihan vain tätä tavallista: liikaa elämää.

Jos minä olisin tänään kävelylenkilläni törmännyt joogiin, hän olisi varmaan nähnyt, että aurani on likaisenruskea. Solmupäiviä sattuu kaikille. Niin blogistanin virallisille hymytytöille kuin ikiauvoille äideille.

Täysikokoisena VoiceThreadissa

***

Välillä on näitä päiviä. Hormonaaliasia? Todennäköisesti. Ja silläkin on merkityksensä, että loma alkaa kääntyä loppuun ja syksyn tekemättömät valmistelut alkavat painaa. No, vielä on kaksi viikkoa aikaa kuroa rästejä. Ja kummasti helpottaa, kun voi hetken itkeskellä kunnon vanhanajan pateettisen runon äärellä.

Lauri Pohjanpään kuolemasta ei vielä ole seitsemääkymmentä vuotta, joten tarkkaanottaen tekstiä ei kenties olisi lupa täällä ääneen lukea. Mutta entäs jos tulkittaisiin, että tämä ei olekaan vain tekstin luvatonta julkaisemista, vaan tulkintani onkin itsenäinen teos? Miten ne säännöt silloin menevät? Tai sovittaisiinko, että käytin sitaattioikeutta? Kun enhän minä sentään koko runokirjaa höpöttänyt.

Törmäsin eilen Edublogs-blogissani kierrellessäni Voicethreadiin. Siitä asti olen odottanut että saisin muut sovitut ohjelmat alta pois ja pääsisin tutustumaan houkuttelevalta vaikuttavaan palveluun.

Voicethreadissa voi yhdistellä kuvia ja äänityksiä kokonaisuudeksi, jota voi kommentoida kirjoituksin tai äänittämällä kommenttinsa. Esityksen voi jakaa kaikille tai pitää privaattina, jolloin vain kutsutut pääsevät sen näkemään ja kuulemaan. Luokassa Voicethreadia voisi käyttää vaikka noin (ja mielessäni mietin jo kymmentä muuta konstia esim. lukupiirityöskentelyyn). Kaiken maailman ohjeiden tekokin taitaisi tällä sujua kätevästi. Tsekatkaapa vaikka, miten äänittäminen sujuu windowsilla ja sama Macillä (miten tuo jälkimmäinen jotenkin tuntui paljon helpommalta?).

Paratiisin peikko on, etten ihan jaksanut perehtyä, mihin kaikkeen tulikaan sitoudutuksi!

En tähän hätään vielä alkanut värkätä mitään oppimateriaalia, joten testailin tiliäni lukaisemalla Eino Leinon Nocturnen, johon sain Vaanilasta vinkin. (Tietääkö joku muuten tekijänoikeusjutskista, mitä runoja minun on ylipätään lupa äänittää ja jaella?)

Ystävänpäivän kunniaksi lukasen Evocaan ystäväni Ruu Morbidin runon Nousi mies merestä. (Ruu, saako laittaa myös tekstin näkyviin?)

PS Runo itsessään ei ole mitenkään erityisen ystävänpäivähenkinen. Esitysajankohtaan vaikutti se, että Ruu Morbidi puolestaan on. Ystävä.

Edit hetkeä myöhemmin päätin lisätä Evocaani myös Vt:n ystävänpäivärunot. Linkki löytyy Krapulablogin kommenttilootasta

Iines taannoin paheksui liiallista lukijamäärien vahtaamista. Mutkun tässä on kohta käsillä merkittävä tapahtuma, sadan tontun juhla, niin rohkenen hieman harjoittaa napaantuijottelua.

Miten minusta tuli minä -postauksen kommenteissa ystävällinen Binääri (minne Miseraabeli sivusi on kadonnut?) opasti minulle Google Analyticsin käyttöä. Olen nyt hieman tonkinut tilastoja ja havainnut, että minulla on käsittämättömän uskollisia lukijoita!

Kiitos teille! Kiitos myös aktiivisille sisänheittäjile!

Suosituin tänne tuova hakusana ei kesän jälkeen enää ole ollut prosenttilasku, vaan syntymäpäiväpuhe. Myös muistokirjoituksella tänne tullaan paljon. Hakeville on ollut tarjolla Synttärirapossa esittämäni kooste PA:n minulle pitämästä syntymäpäiväpuheesta (Kuka tuon postauksen aikoinaan lukenut arvasi, että se äitinsä kanssa samassa puistossa edelleen leikkivä tyyppi on PA?). Muistokirjoituksia löytyy kaksi.

Ajattelin nyt tarjota vähän lisää syntymäpäivien ja surunvalittelujen kanssa tuskaileville. Ystäväni Etana ihmetteli taannoin, miksi ihmiset haluavat käyttää sitaatteja. Kenties tehdäkseen itsestään sivistyneemmän vaikutelman? Minä uskon, että runo- ja aforismisitaatteja käytetään, kun omat sanat tuntuvat loppuvan ja joku toinen on osannut pukea saman tunteen paremmin sanoiksi. Sitaatteja etsivän kannattaa suunnata Saaganetiin. Sieltä löytyy sivutolkulla runoja ja ajatelmia. (Olenko minä nyt rikollinen kun linkkaan, vaikken tiedä, onko tekstien julkaisuun asianmukainen lupa?)

Olen lisäksi äänittänyt Evocaani kaksi pikku albumia, Syntymäpäivä ja Muistohetki. Tästäkin nuo runot voi kuunnella. (Olenko minä viimeistään nyt rikollinen, kun lueskelen muiden tekstejä lupaa kysymättä? Mitä pitäisi tehdä, ettei olisi?)

Syntymäpäivä

Kyllikki Villa, Ikäisekseen hyvin säilynyt

Tuntemattoman tekijän runo kolmikymppiselle

Muistohetki

Helena Anhava, runo kokoelmasta Kysy hiljaisuudelta itseäsi

Toivo Pekkanen, Lähtö

Jaakko Haavio, pätkä Postillaa

***

Tämän merkinnän myötä otan käyttöön kategorian Kuunneltavaksi. Sillä leimalla aion stemplata ne merkinnät, joissa on äänilinkki. Lisään myös sivupalkkiin suoran linkin Evocaani. Ja prosenttiprujuun myös!

Ajattelin torstain kunniaksi osallistua runotorstailuun. En tosin kirjoittajana, vaan lukemalla ääneen Trisin taannoisen runotorstairunon.

No, sehän ei sitten onnistunutkaan ihan tuosta vain! Ensin äänitin runon GrageBandillä ja exporttasin sieltä. Siitä tuli muodoltaan joku .m4a (josta en mitään ymmärrä!) ja sitä saattoi kuunnella iTunesilla. Sitten oli tarkoitus opetella Evocan käyttöä. En kuitenkaan onnistunut lataamaan tuota filuani sinne. Väittivät, että kysymyksessä sattoi olla selainongelma ja kehottivat lataamaan toisella selaimella. Ei onnistunut.

Niinpä sitten kokeilin sieltä sivuilta löytyvää mikkiä. Kyllä se taisi äänittää, mutta kuuluu kyllä aika hiljaa (eikä minulla ainakaan suostu tulemaan ulos kuulokkeista, vaan jääräpäisesti punkee ulos koneen sisäisistä kaiuttimista). No, ehkä tässä harjaantuu, jos jatkaa kokeilua!

Klikatkaa alla olevaa Play-nappulaa, niin voitte kunnella Trisin runon Maailmojen sota.